Xin - Sammuu AFAAN OROMOO @binigirmachewao Channel on Telegram

Xin - Sammuu AFAAN OROMOO

Xin - Sammuu AFAAN OROMOO
barreffama adda addaa afaan oromootin ni argatuu nu walin makkammaa

💬Kayyoon koo. Dhaloonni ilaalcha gaarii akka qabu barsiisuu, leenjisuu fi fakkeenya ta'e jiraachuu dha...

GORSAA XIN-SAMMUU Bini Girmachew
@biniGirmachewAO
2,238 Subscribers
1 Photos
Last Updated 09.03.2025 18:50

Similar Channels

አባይ ዜና Abbay news abay television አባይ ቲቢ አባይ ቴለቪዥን አውደ ዜናዎች awude zenawoch አባይ ሚድያ
17,607 Subscribers
JECHOOTA GAMNAA
11,740 Subscribers
Fidel Tutorial (ፊደል የጥናት አገልግሎት)
1,928 Subscribers

Dhaloota Oromoo: Sababoota fi Haala Jireenya

Oromoon ummata bal'aa fi aadaawwan hedduu qabu kan Itoophiyaa keessa jiraatu dha. Afaan isaanii Oromiffa, seenaa dheeraa fi aadaa bareedaa kan qabu. Dhaloota Oromoo, seena qabeessa ta'ee fi aadaan isaanii sirna kabajaa fi aadaa irratti hunda'aa jedhamuun miidhaa fi rakkoo uumameen wal qabatee, har'aaf hojiin barnootaa fi hojiin jabeessuu isaanii daran barbaachisaa ta'ee argamu. Dhaloota Oromoo aadaa, afaan, fi duudhaa isaanii jabeessuuf carraaqqii godhaa jiru, akkasumas haala jireenya isaanii fooyyessuu irratti xiyyeeffannoo kennuuf gumaacha. Kanaaf, barnootni fi leenjii dargaggoota Oromoo gumaacha olaanaa fi hirmaannaa jabaa barbaachisa. Seenaa fi aadaa Oromoo hubachuuf carraaqqii fi jajjabina dargaggootaa caalaatti mirkaneessuu fi itti fufiinsaan mul'isuun ni barbaachisaa.

Dhaloonni Oromoo eenyu?

Dhaloonni Oromoo ummata Itoophiyaa keessaa kan argamu yoo ta'u, seenaa dheeraa fi aadaa bal'aa kan qabu. Dhaloota Oromoo aadaan isaanii iddoo guddaa fi haala jireenya qaban. Aadaa fi duudhaan Oromoo utuu hin dagatin, Oromoo kumaatamaan of keessatti hammata.

Oromoon seena qabeessa ta'uu fi aadaa isaanii guddisuu irratti xiyyeeffannoo gochaa jiru. Dhaloonni Oromoo yeroo ammaa muuxannoo haaraa fi carraaqqii jabeessuu irratti fuuleffachuun aadaa fi afaan isaanii guddisuuf hojjachaa jiru.

Aadaa Oromoo maal fa'a qaba?

Aadaa Oromoo kanneen keessatti liphisaa, sirna gadaa, fi kutaalee aadaa hawaasa Oromoo kan nama hawwatu hedduu argama. Aadaan Oromoo, addaan ciccimuun, qabeenya aadaa fi seenaa qabu akkasumas aadaa omishaa fi aadaa qarshii kan of keessaa qabu.

Aadaa Oromoo keessatti bifa fi haala isaanii, hawwisoo, akkasumas aadaa fi sirni gadaa tokkummaa fi hidhata hawaasa Oromoo cimsuu keessatti shoora olaanaa qabu. Kana irratti, dargaggoonni Oromoo aadaa isaanii kabajuu fi isaanii mul'isuuf carraaqqii godhaa jiru.

Barnootni dhaloota Oromoo irratti maal ta'uu qaba?

Barnootni dhaloota Oromoo irratti xiyyeeffannoo guddaa qabu, sababni isaas dargaggoonni seenaa fi aadaa isaanii barachuun jajjabeessuu fi jaalqaba ta'uu qabu. Kana malees, barnootni gabbisa qabeenya barachuu irratti gumaacha olaanaa qaba.

Dhaloonni Oromoo barnoota fi leenjii dargaggoota irratti hojiin hojjachaa jiru, akkasumas walitti dhufeenya hawaasaa babal'ifachuun aadaa fi afaan isaanii guddisuuf gumaacha gochaa jiru.

Hawaasa Oromoo fi aadaa inni qabu akkamitti beekkama?

Hawaasa Oromoo aadaa fi seenaa hedduu kan of keessaa qabu, sirni gadaa, aadaa fi duudhaan isaanii beekamtii addunyaa irra jira. Hawaasni Oromoo bifa kamiinuu aadaa isaanii kabajuu fi fooyyessuu irratti fuulleffachuun gumaacha olaanaa gochaa jiru.

Akka waliigalaatti, hawaasni Oromoo aadaa fi seenaa isaanii babal'isuuf walitti dhufeenya jabeessuu qaba. Hawaasa Oromoo aadaa isaanii sirriitti beekkamu fi ilaalcha gaarii qabaachuuf hojiin godhamaa jiru.

Dhaloonni Oromoo rakkoo kamiirra jira?

Dhaloonni Oromoo rakkoolee hedduu keessa jiru, isaan keessaa rakkoo barnootaa, dinagdee, fi siyaasaa dha. Rakkooleen kunniin hawaasa Oromoo irratti dhiibbaa cimaa geessisuu danda'u.

Dhaloonni Oromoo rakkoo barnootaa fi beeksisa dhabuun hojii irraa hafuu fi dadhabina keessa jiraachuun seenaa fi aadaa isaanii beeksisuu irratti hidda qabu. Kana irratti, dhaloonni Oromoo rakkoolee hawaasaa fi aadaa isaanii jabeessuu irratti carraaqqii godhaa jiru.

Xin - Sammuu AFAAN OROMOO Telegram Channel

Xin - Sammuu AFAAN OROMOO is a Telegram channel dedicated to promoting and preserving the Afan Oromo language and culture. The channel's username, @binigirmachewao, reflects its focus on providing valuable information and resources related to the Afan Oromo language. With a variety of content ranging from language lessons to discussions on Oromo culture, Xin - Sammuu AFAAN OROMOO serves as a valuable platform for those interested in learning and connecting with the rich heritage of the Oromo people. Whether you are looking to improve your Afan Oromo language skills, learn more about Oromo traditions, or simply engage with a vibrant community of language enthusiasts, this channel has something for everyone. Join Xin - Sammuu AFAAN OROMOO today and embark on a journey of discovery and connection with the fascinating world of Afan Oromo.

Xin - Sammuu AFAAN OROMOO Latest Posts

Post image

Gatiin 20,000birr ni ta'a jedhamee yaadama projecti kana join godhaa

https://t.me/hamster_koMbat_bot/start?startapp=kentId1709591681

23 Jun, 13:30
1,749
Post image

Rakkoof furmaata yeroof barbaaduu yoo dadhabde, yeroo of ijaaruuf dabarsi.
Qormaani Yeroo barbaadetti dhufuu danda'a.

    Haa ta’u malee, eenyummaa kee kan har’a hin hojjetamne battalumatti ykn yeroo muraasa keessatti hin ijaartu; Haala jijjiiruuf qabsaa'uu irra of jijjiiruu irratti xiyyeeffachuu wayya.

    Haala kanaan nama rakkootti hin dhiyaanne osoo hin taane, nama rakkoo karaa sirrii ta'een furu taata.


Fayyaan sammuu malee fayyaan hin jiru

Nama ta'i Nama irras Nama ta'i

@biniGirmachewAO

27 Sep, 19:22
7,095
Post image

Jireenyi yoo aloe siif kenne gara sukkaara jijjiiri

Umurii isaa waggaa 17tti jireenyi isaa jijjiirame Mana barumsaa sadarkaa lammaffaa erga xumuree booda hiriyyoota isaa waliin taphachuu barbaade. Galgala kana hiriyyoota isaanii lamaatiin affeerraa dormii yunivarsiitii tokko keessatti qophaa'e irratti bashannanaa dabarsan

Ayyaana kana booda torbee sadii booda poolisiin isaa fi hiriyyoota isaa lama Hawaalaatti to'annoo jala oolche. Sababni isaas intalli affeerraa sanarra turte tokko na gowwoomse jettee na himattee ture. Namoonni ijaan argan guyyaa sana affeerraa sana irratti argaman intalli kun soba akka turte ragaa ba'anis, Jaarreet Adams fi hiriyyoonni isaa dubartii tokko rukutanii himatamanii mana murtiitti dhiyaatan

Dhimma kana irratti yeroo dubbannu, "Dhimmichi halluu gogaa keenyaa osoo hin taane waa'ee haqaa akka ta'e battaluma sanatti hubadhe" Intalti gogaa adii qabdi. Sadan keenya warri Dafarii jedhamnu gurraacha turre Kanaafidha ija seeraa duratti dubbii ishee qofatu amanama
Dubartoonni hedduun gudeeddiif akka saaxilaman beekamaadha Gariin isaanii amantii dhabanii haqa dhowwamu "Garuu intala kanaaf ija hin jabaanne" jedhe

Dargaggoota Jaareetiin himataman keessaa tokko maatiin isaa abukaatoo dhuunfaa erga isaaf qacaranii booda dafee gadhiifame Jaarreet fi himatamaan inni kaan garuu maallaqa waan hin qabneef mootummaan abukaatoo isaaniif qacare Shamarreen gudeedamne jette yeroo jalqabaaf mana murtiitti yeroo dhiyaatan jecha ishee yeroo jijjiirtu himatamtoota keessaa tokko abukaatoon dhuunfaa isaa erga falmee booda gadi lakkifame

Haa ta'u malee abukaatoon Jaarreet fi hiriyyaa isaaf ramadame gahumsa waan hin qabneef ragaa abbaa alangaa dhiyeessuu hin dandeenye Kanaaf hidhaa umurii guutuu waggaa 28 itti murtaa'e Hiriyaan koo dhimma kootiin himatame abukaatoo gaarii argatee bilisaan gara manaatti deebi'e Garuu aniifi hiriyyoonni koo tokko waldhabdee gaarii waan hin qabneef waggootaaf mana hidhaa seenne jedha
Waggaa tokkoo fi ji'a jaatama mana hidhaa erga turee booda nama adii umuriin isaa guddaa ta'ee fi Howala keessatti kutaa tokko waliin isa waliin jiraatu tokko waliin haasa'uu jalqabe Namichis, Maal goota? Waggaa tokkoo oliif si hordofaa ture Naanna'aa deemtee hidhamtoota biroo waliin haasoftu Cheezii taphatta Kubbaa miilaa taphatta Guyyaan keessan akkasitti xumurama Garuu yeroo hunda ani qulqulluudha yoo jettan nan dhaga'a
Hidhamtoonni yakka hin raawwanne guyyaa guutuu mana kitaabaa keessatti dabarsu Waa'ee seeraa ni baratu seera ni baratu. Karaa mana hidhaa keessaa bahan barbaaduutti bobba'anii jiru

Guyyaa sanaa kaasee Jaaret mana kitaabaa mana hidhaa keessatti marsaa isaa godhe Koppii galmee dhimmichaa kenneef dhimma mataa isaa qorachuu jalqabe ''Rakkoon guddaan of eeggannoo dhabuu abukaatoon koo akka ta'e waanan hubadheef dogoggora inni hojjete akeekuun abukaatota biroof xalayaa barreessuu jalqabe Akka isaan waan na mudate hubatanii bilisaan naaf falman Na gargaaru jedheen yaade” Jedha

Erga hidhamee waggaa saddeet booda dhaabbati gargaarsa namoomaa Pirojektii Innocent jedhamu Howala keessatti abukaatoo qacare Pirojektiin Innocent dhaabbata gargaarsaa namoota yakka isaan hin raawwanneen hidhaman bilisa baasu ykn mormuudha Kun carraa carraaqqii mataa isaatiin abbootii seeraa waliin barreessuudhaan argate ture Waldhabdee waggaa lamaa booda bilisa ta'eera erga gadhiifamee booda battaluma sanatti kolleejjii seenee barnoota seeraa barachuu jalqabe

Hojii adda addaa hojjechaa fi kaffaltii mana barumsaa ofumaa kaffalee barnoota isaa xumuree hayyama seeraa argachuuf waggaa saddeet itti fudhate
Yunivarsiitii Seeraa Loyola Chikaagoo irraa bara 2015 eebbifame

Amma dhaabbata seeraa mataa isaa hundeessee jira. Pirojektii Incent keessattis fayyadama Warra akka isaa jal'inni mudate dura dhaabbatee bilisa baasa "Himatame Dhaddacha harka hidhamee ture irratti akka abukaatootti yeroon dhiyaadhu Uumaa nan galateeffadha Jireenyi akkas yeroo tokko tokko waan hadhaa'aa siif kennuu danda'a Hadhaa'aa mi'eeffachuun sirratti hundaa'a" jedha



Fayyaan sammuu malee fayyaan hin jiru

Nama ta'i Nama irras Nama ta'i

@biniGirmachewAO

22 Sep, 10:42
5,115
Post image

Jaalallee qabaachuuf garaa qulqulluu barbaachisa. Sana booda sammuu qabaachuu qabna. Jireenya namaa keessa waan seennuuf.

  Yeroo baane immoo onnee namaa fi kakaa isaa cabsina... jireenya isaa jeeqna... miira isaa miidhee mufannee deemna.

  Badii kana hunda osoo hin hojjatin hanga bilchaanneetti jaalallee hin fudhannu.

- <Ani ulfaadha> yoo jette, umrii jaalallee kee qoruuf yoo taate dhiifama siif godhi.

  Umurii isaa gammachiisuuf maal gochuu qabda jettee yaadda'uu dhiistee maal gootu isa gammachiisuuf yaadda'u yoo ta'e dhiifama.

  Abbaan manaa kaleessaa akkas isheef godha, ati garuu... yoo ammayyuu hin bilchaanne jettee yaaddee jirta ta'e.

Jaalalli jechuun kaffee irraa gara kaaffeetti, mana nyaataa irraa gara mana nyaataatti naanna'uu jechuu yoo sitti dhaga'ame dhiifama.

Barreeffama jaalalaa kee jaalalleewwan keetti agarsiistee <Ani hanga kana..> jechuu yoo amala qabaatte dhiifama.

- Kunoo deemta. Yeroo waa'ee jaalallee keetii hiriyyoota keetti himuuf itti qaanofte keessa jirta ta'e jaalallee hin argatin.

Umurii waa'ee <Isheen waan na gaddisiftuuf baay'een isheef ta'e ykn isheen akka gaariitti na jaallattu> jechuu dandeessan yoo ta'e jaalalaan hin kufin.

  Bilbila osoo beektuu hin kaasiin... Umurii maashaalee kee hiriyyoota keetti mul'isuuf rakkachaa jirtu yoo ta'e dhiifama. Yeroon hin jiru...

  Inaaffaa... Dubartii biraa ari'uu yoo amaleeffatte, xiqqaa waan taateef qofa jaalallee hin argatin.

Onnee meeqatu cabe... abdiin meeqatu murama... manni meeqatu cufame... lubbuun meeqatu sababa jaalala of eeggannoo hin qabneen bada.

Namni kamuu jaalala barbaachisa. Ilmi namaa hundi isa barbaachisa. Garuu jaalalleewwan of eeggannoo hin qabne jedhaman darbaniiru.


Fayyaan sammuu malee fayyaan hin jiru

Nama ta'i Nama irras Nama ta'i

@biniGirmachewAO

16 Sep, 04:33
4,044